Petite France kaupunginosa Ill-joen varrella on yksi mieluisimmista paikoista kaupungissa.Tämä pieni, idyllinen osa kaupunkia on myös Unescon maailmanperintökohde.Tunnusomaista tälle alueelle on mustavalkoiset,puukehikolliset keskiaikaiset talot, joissa on nykyään ravintoloita vieri vieressä.Alueella on myös siellä täällä hotelleja ja muutama kiva puisto, jonne menemme usein Pihlan nukkuessa päiväuniaan.Puisto on erityisesti viikonloppuisin lapsiperheiden suosiossa,mutta viikolla siellä näkee runsaasti turisteja (erityisesti saksalaisia ja japanilaisia) ja italialaisia leirikoululaisia,koiran ulkoiluttajia sekä lounastaukoaan pitäviä ihmisiä huilailemassa.Sen verran tutuksi puisto on tullut,että samat ihmiset ovat tulleet "kasvo"-tutuiksi. Puluja syöttävä mies istuu aina samalla penkillä samoin kuin laitapuolen kulkija,joka ottaa nokosiaan penkillä koiran kanssa.Itse otan yleensä kirjan mukaan ja luen sitä tai sitten vaan katselen ohikulkevia ihmisiä. Arton ollessa mukana pääsen myös kuvailemaan maisemia Arton valvoessa Pihlan unia ja tehdessä töitä läppärillä. Tämä on se paikka, jossa olen päässyt, ainakin toistaiseksi, lähimmäksi luontoa.Lintujen laulun voi kuulla, kun ratikat eivät täällä kulje ja virtaavaa vettä on näkyvissä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti