sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Deutschland, Deutschland...

Ensimmäinen ekskursio Saksan puolelle osoittautui menestykseksi. Torstaina päätettiin, että olisi varmaan aika vierailla myös Saksan puolella. Helppoa kuin mikä. Rautatieasemalle, junaan ja 10 minuutin päästä oltiin Kehlin pikkukaupungissa.

Kehlissä asuu rapiat 30 000 asukasta, joten mikään metropoli ei todellakaan ole kyseessä. Hämmästyttävintä oli kuitenkin se, että siirryttäessä muutama kilometri Strasbourgista itään, muuttui mentaliteetti ja kulttuuri selvästi. Kehlissä saksalainen järjestelmällisyys on arvossaan, mikä toi Ranskan kaaoksen jälkeen suomalaisille kotoisen fiiliksen. Siinä missä ranskalaiset esimerkiksi parkkeeraavat autonsa miten sattuu, Saksassa parkkirivit ovat luotisuoria. Paikalliset myös puhuivat mielellään englantia. Strasbourgissa näin ei todellakaan ole, vaan ranskalainen arroganssi puskee läpi säännöllisesti.

Kehlissä tuli tehtyä paljon shoppailua, sillä hintataso on selkeästi Strasbourgia edullisempi. Myös lastenruokien suhteen valikoima oli likimain Suomen kaltainen ja mm. pikku neidille sopivia korvikkeita löytyi eka kerran tämän reissun aikana. Tiinankin hyvin skeptinen asenne Saksaa kohtaan mureni pienen Kehl-visiittimme aikana ja nyt näyttää siltä, että seuraava retkemme suuntautuu Stuttgartiin. Pariisi puolestaan taitaa tippua matkasuunnitelmistamme pois sillä olemme kuulleet, että pienen lapsen kanssa liikkuminen metropolissa on erittäin haastavaa. Erityisesti, koska vaunumme ovat paikallisella mittapuulla valtavat.

Kehl kutsuu meitä luultavasti vielä uudestaankin reissun aikana, sillä optimaaliajoituksella olemme noin puolessa tunnissa kohteessa. Kehlin reissun jälkeen menimme Timon kantapaikka Bouscheriehin syömään. Velipojan vahvasta suosituksesta uskaltauduin kokeilemeen Tartar-pihviä. Virhe, iso virhe. Ruoka sinänsä oli oikein hyvää, mutta seuraavana aamuna alkaneet rankat vatsaongelmat olivat turhan suuri hinta ko. herkusta. Eilisen ykkösuutinen oli kuitenkin salibandyseurani FBT Blue Flamesin nousu II-divariin. Neljä vuotta duunia kentällä, ja erityisesti taustoilla, vaatinut projekti sai arvoisensa päätöksen. Mahtavaa jätkät!

Tänään on tarkoitus lähteä katsomaan paikallisen rugby-seuran otteita. Ilmeisesti pelaavat 1-divaria ja kausi on mennyt vähän alakanttiin. Vastustajan selkeä sarjajumbo. Eipä olekaan tullut aiemmin käytyä katsomassa tätä tosimiesten lajia. Mielenkiintoista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti